Rantakylän kimppakämppä Joensuussa: naatjukka, hämäantti, shukrat. karoliinalle sanoin olevansa tyttö, kaunis kuin voikukka. sarianna, tyttö joka huusi! karo nauroi vaan. ja muut vekkulit. Itse pantua olutta, olutpullometsä! Piparkakkuolut. Olutpullot jää juomatta auki. Voi kun sillee. Flegulisko häkissään, terrakottaterraariossaan. Kaikki kusevat parvekkeelta alas juhlistakseen vuoden vaihtumista. Jostain syystä kastelen kahvinkeittimen. Onneksi on sinappia. Lähtemistä ei tule: mitään. Vuosituhat on vielä nuori. Vanha Jokela, Wanha Mestari. Kumpi nyt on hienoa, nuoruus vai vanhuus? Uusi vai vanha? Nuori Jokela, Uusi Mestari, Uusi Jokela, Nuori Mestari. Kaikella lie puolensa.

Tällainen oli Traakian taru.