Ensi viikko ei ole enää kuntoutumista, ensi viikkoni on syyslomailua. Askareiden luetteloa alan silloin oitis käydä kohta kohdalta läpi iloisesti hyräillen, käyn messevästi Raision IKEAssakin ja vieläpä TE-toimiston puhuttelussa. Sitten rupeaakin jo olemaan puhtaat puitteet kun on taas saanut asioita eteenpäin ja kortteeria kuntoon! Koetan tehdä ja saada aikaan enemmän hyvää kuin pahaa, jotakin toista kuin mitä suuret massat... ja aina on tilaa yllätyksille. Pendolino siis kutsuu tänä lauantaina. Albrandkin jo vihjailee, että kuusi viikkoa täysraittiutta saa sitten riittää, ota nyt edes perinnekaljaa alkajaisiksi, näin rukoilee petollisuudessaan tuo alamaailman musta henki.

Tänään käydään tattimetsällä ja saunassa. Tein improvisoituja etunojapunnerruksia kivenjärkäleeseen lammenrannassa. Serkku on käynyt Romaniassa, sen vaimo on käynyt sillä aikaa Sodankylässä, täti on menossa kai Liettuaan ja minä se palaan Turkuun hoitamaan tiluksiani. Minulla on viime kuun alusta lähtien jo kaksi sisarenpoikaa, sekä enollani että sedälläni on samanaikaisesti ruusu jalassa ja kanyyli kädessä, mummo on menettänyt muistinsa, isä on kuollut ja äiti muuttaa Savoon hakien Valmetilta töiltä, kirjallisuusyhdistykselle suunnittelen bloginäkyvyyttä paikallislehden ja yhdistysjärjestön kanssa, ja nyt saapui juuri tekstiviesti: naat kokee jonkinlaista kirjaston euforiaa Kiteellä ja lainaa Tolstoita. Alles ist gut.