Törmättyäni aikaisemmin minulle muistaakseni tuntemattoman Jessikka Aron viimeaikaisiin edesottamuksiin olen alkanut aiempaa vakavammin epäillä itseäni. Miksi nämä tämmöiset... öh... hyvät tyypit aina osuvat perin attraktiiviseen lokeroon? Eihän sen nyt näin pitäisi mennä, jos olen oikeasti asioista mieltä ja pyyteettömästi liikkeellä! Trendi on toistuva... kohta minua ei ota vakavasti enää kukaan, kun sieluni on elostelija! Tarvitsen siis liudan rumempia fanituksen kohteita, jotta yhä itse uskoisin jaloihin ja yleviin tarkoitusperiini. Etsintä käynnistyköön...