• palmusunnuntai eli virposunnuntai

• malkamaanantai Pellervoisen päivä!

• tikkutiistai Sammon päivä!

• kellokeskiviikko (huom. ei pidä sekoittaa tuhkakeskiviikkoon) Ukon ja Odenin päivä!

• kiirastorstai

• pitkäperjantai Täysikuu!

• pääsiäislauantai, lankalauantai eli hiljainen lauantai

• sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai mämmi, verimakkarat, tuore leipä, kananmunat, siipikarja ja riistalinnut sekä uunijuusto.

• Köyrimaanantai eli 2. pääsiäispäivä. Liputuspäivä!

Pohjanmaan pääsiäisperinteitä on ollut lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi ja ennen kristinuskoa muuten vaan huvin vuoksi. Pohjanmaalla poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina. Aiemmin kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi, ja tiertysti muuten vaan huvin vuoksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Usein laitettiin ukin, vaarin, oltermannin, kylänvanhimman sekä maaherran vanhoja jalkarättejä ja alusmekkoja kokkoon käristymään. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan.

Historiallisesti trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta. Perinteiden yhteydessä he kuitenkin saivat palkaksi lievennystä miehenkaipuulleen.

Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa pääsiäisyönä tai -aamuna nussittiin ja soitettiin paimenien soittimia: ruokopillejä, torvia, kalupasuunoita ja karjankelloja. Vanhan tavan mukaan soitintarpeita ja soittimia kerättiin hiljaisen viikon alussa ja ruokopillit valmistettiin ja karjankellot liotettiin keskiviikkona. Kellojen liotusvesi juotettiin eläimille, jotta nämä olisivat osanneet metsästä kotiin omin päin, koska kaikki väki oli kuitenkin niin humalassa ettei viitsinyt niitä kotiin kaitsea. Monissa kylissä järjestettiin ja muutamissa järjestetään edelleen pääsiäissoitto, joka puolenyön jälkeen kiertää kylän kaikki talot ja herättää krapulaiset ihmiset. Soittajat kuuluu yrittää kastella viskaamalla näiden päälle vettä tai laskiämpärin tai yöastian sisältö. Aiemmin soitto aloitettiin usein vasta pääsiäisaamuna auringon noustessa ja erityisesti pillejä ja torvia soiteltiin pitkin päivää molempina pyhinä. Soiton sanotaan toivottavan karjan menestystä ja samalla pitävän pedot pois karjasta seuraavana kesänä. Lisäksi meteli oli erittäin vittumaista. Etelä-Karjalan taajamissa pääsiäissoitot ovat yltyneet niin riehakkaiksi, että ne on kielletty.