Kerran olin niin alhainen nilkki, että tilaisuus teki paatuneen kleptomaanin ja laitoin kassiini joltain muulta kassalle jääneen balkanmakkaran. Se oli olevinansa sellainen veijarimainen tempaus, olin mielissäni enkä katunut pätkääkään. Tänään tuli maksun paikka: aloin voida kaupassa niin huonosti, että kassalla kamoja kerätessä kun huippasi ne valot, ahtaus ja äänet, niin jäi vahingossa kelpo nakkipaketti sinne. Toivottavasti nakit päätyivät jonkun iloksi.

Jos haluaa säästää itseään harmilta, niin nyt ei kannata miettiä nakkien herkullisuutta, vaan että rahallinen menetys oli verrattain pieni. Ja että suurin osa "saaliista" säilyi. Olihan tämä tavallaan oikeus ja kohtuus. Elämä on sellaista, että ei saa jäädä harmittelemaan, että olisi voinut saada enemmänkin, jos on kuitenkin saanut enemmän kuin kyllin. Tuppaa se silti harmittamaan jonkin aikaa. Turhat menetykset ja tappiot ja vastoinkäymiset kismittävät vahvasti. Kehitys on tässä tarpeen. Pikkujuttu tuhannen vuoden päästä.

wanhanakki.jpg

Oletteko nähneet tätä nakkipakettia?