Aurinko peilaa Aurajokeen sen ylhäisemmältä juoksulta ja esi-isiemme linnoitusvuorelta käsin minä näin sen totuuden, että Losrandir on vahvempi kuin COVID-19! Albrandin suomalla mahdilla hän auraa tiensä läpi ruumiiskasojen ja selviytyy voittajana tästäkin.

Kävin siis kunnon pyörälenkillä Liedon Vanhalinnan kautta. Minä se pidän itseni kunnossa. Mutta kuinka käy kirjoittamisen ja muun kunnon kulttuurin? Huonostihan siinä käy. Terve sielu tervessä ruumiissa, onko se pelkkää potaskaa? En minä nyt tuon huhkimisen jälkeen jaksa keskittyä mihinkään ylevään. Juon vaan vähän olutta ja kuuntelen musiikkia ja lässyttelen. Katsotaan joku virkeä aamupäivä, niin viitsii taas...

Sain sentään lobbattua erään nuoren miehen edustamaan kirjallisuusyhdistystämme messuille. Liittyi aloitteestani jäseneksi ja menee sinne puhumaan. Naisten ylivalta humaniorassa ja kirjallisuudessa sai särön, ja sen särön sivalsin minä. Tarkkaan ottaen en tehnyt muuta kuin ensimmäisenä mainitsin hänen nimensä ja olin se, joka sai häneen yhteyden välihenkilön kautta. No, taisin minä sitten kyllä tärkein tekijä siinä olla. Ei minun pitäisi tästä olla niin ylpeä, mutta suotakoon minullekin joskus edes hitunen tyytyväisyyttä itseeni.