"Humanist funeral" Sellaiset pidettiin Keith Floydille. Oletan, että ryypättiin hartaasti myös.

Miksi ihmeessä meille ei pidetä hautajaisia sillloin, kun olemme vielä elossa, niin että elävinä voisimme sitä itsekin seurata ja saada mitä nyt hautajaisista irti saattaakaan saada?

Vaikka ns. eläkeiän alkaessa, se joku 65 v. tai vaikk tasan 60 tai miksei jopa tasan 50

Aion muuttaa tämän menettelyn.

Sitten jos tyyppi elää satavuotiaaksi niin pidetään toiset hautajaiset.

Kun tyyppi kuolee, niin vielä jonkunlainen seremonia. Varsinaiset hautajaiset. Ehkä noita aikaisempia ei pidä kutsua hautajaisiksi, vaan joksikin muuksi. Muistotilaisuus... merkkipäivä... hetkinen, syntymäpäiväjuhlistako minä nyt puhunkin? No siinä tapauksessa tahdonkin ehkä muuttaa nämä tietyt syntymäpäiväjuhlat enemmän hautajaisten tapaisiksi! Best of both worlds. Kylläpäs tämä idea nyt elää ja kehittyy ja hakee lopullista muotoaan.

Tavoitteeni on myös armon vuonna 2019 saada aikaiseksi enemmän blogipostauksia kuin minään aikaisempana vuonna. Tämä vaatii hurjahkon loppukirin, koska vuosi on jo niin pitkällä!