Isäni asui hökkelissä ja oli huonojen olosuhteiden myötä pahasti vanhentama ja nuivettama. Menin tapaamaan häntä, muttei hän ollut tuntea minua, sillä minäkin olin ennenaikaisesti vanhentunut ja kurjistunut hirvittävien elämäntapojeni ja ehkä sairauksien myötä. Surkeassa alennustilassa olimme, tukkakin valkeata höttöä. Sitten paikalle saapui äitini, joka piti auttaa pienen aidan yli: hän oli muuttunut niin kurjan näköiseksi, että häpesi kasvojaan, mutta halusin silti katsoa niihin. Sitten hän sanoi minulle... enää en muista sanakäänteitä, mutta luuli minua itseni sijaan isäkseni. Tässä olisi ollut joitakin lähtökohtia ja aineksia steinbeckmaiseen toiveikkaaseen veijarimaiseen köyhälistötunnelmaan, mutta sellaista ei ollut, se oli vain kaikki kauheata. Se loppui kun heräsin siihen, mitä äiti sitten tarkalleen sanoikaan.

Yliopistonkadun suunnalle oli puhjennut kebab-helvetti. Yhdessäkin paikassa sai 8-pakin alle eurolla ja muistaakseni kana-annoksen alle parilla eurolla. Paikan nimi oli Odessa... yksi ukkeleista olikin pukeutunut sinikeltaiseen. Tiskin takana harrastettiin seksiä lattialla. Juttelin mukavia jollekin eksoottiselle ja uhkealle muikkelille. Joku asiakas tuohtui koska tajusi, että halvat hinnat mahdollistettiin seksuaalisluonteisella ihmiskaupalla. Kävin myös lattialla konttaamassa ja vilkaisemassa tiskin takaisia tuohuja jotain kommenttia huikaten. Söin, join ja joku hengenheimolaisekseni itsensä ymmärtänyt jantteri pyysi minua tulemaan ulos jostain syystä. Taisi olla talvi, koska minulla oli kauheasti vaatteita joiden pukemiseen meni absurdisti aikaa. Kenkänikin taisivat olla ne Pomarfin-talvisaappaat joita pidin jonkin aikaa vuosia sitten, mm. kun kävin Joensuussa. Olisi pitänyt pitää kiirettä, koska se tyyppi oli sanonut jotain sellaista, mutta siitä ei tullut mitään. Heräsin kylläisenä ja tyydytettynä.

Näin lopulta päättyi viikon mittainen shamanistis-dipsomaaninen vaiheeni joten tulen takaisin tähän maailmaan, palautan kirjat, haen uusia, vien roskat, luen lehdet, vastaan sähköposteihin, haen kirjeet ja suunnittelen käyntiä kotikonnuilla... todensin polkupyörän olemassaolon, haen sen takaisin sisään kunhan siivoojan lutjake on varmasti ehtinyt hoitaa tuon rapun, hääräsi siinä vielä äsken.