Ihminen tarvitsee totisesti älyllisiä virikkeitä ja tunteellisia elämyksiä pysyäkseen ihmisenä. Hän lakkaa muuten toimimasta. Hän ei ole enää subjekti. Hänelle vain tapahtuu asioita. Tällainen ihminen ei ole enää tilanteensa herra. Hänen elämänhallintansa saattaa murentua. Tämä ei juurikaan liity rahaan, tämä ei juurikaan liity taloudelliseen tilanteeseen. Rahan kanssa on enemmän mahdollisuuksia, mutta ei niitä vaihtoehtoja lopulta tarvitse niin montaa. Liian suuri määrä mahdollisuuksia voi olla jopa haitallinen ja ajaa paradoksaaliseen passiivisuuteen, kun ei viitsi valita.

Taas tehtiin/tehdään pari korjausliikettä, pari suunnanmuutosta, pari manööveriä, eipä siinä ole mitään ihmeellistä, se on osa elämää. Niin sitä sinnitellään, kenties jopa kukoistetaan. Mutta miten voi olla molemmat rannekellot hukassa yhtäaikaa? Sekä "hopeinen" Citizen että "kultainen" leijona.

Konkretiaa?  Sateista on. Paawon(jokirannan kahvilaterassi) lihis mahassani utelin eilen portsarilta, niin paljastui että VA lykkäsi seniltaisen laivakeikkansa, ovatkin sokerista... bussilla kuljetaan. Syödään aika vähän. Viikonloppu töissä, toki lyhet päivät niin iltaisin ehtii hoidella jotain, maanantaina voi järjestellä lisääkin asioita, hakea paketteja ja semmoista. Onko vähän hiljaista vai olenko se vain minä? Syyskuussa voisi käydä sukuloimassa. Sitä ennen koitetaan vaan saada jotain irti näistä päivistä. Hyötyä, huvia ja edistystä. Aloitan taas kirjoittamisen ja musisoinnin. Aina se on aloitettava uudestaan.