Tuulisuus on kasvanut hurrikaania enteilevän mittaiseksi. Eespäin, ovet paukkuu ja hiukset lepattaa mutta hattu pysyy päässä ja askel kulkee varsinkin kunhan diesel tästä lämpenee.

Lähistölle on tuuli puhaltanut kaaosta ja turmiota. On pitänyt vältellä tiettyjä reittejä tänään.

Lyhkäinen luento, päälle Lever anglaise ja Wiener cafe. Messevää. Piruuttani vanhan kirjallisuustieteen laitoksen kautta ulos. Siellä oli lauma nuoria kirjallisuustyttöjä, yksi hyvin muodostunut käveli lyhyessä hameessa vanhaan kirjahuoneeseen. Tämmöistäkö nykyään? Sääriä tuijottaessani yksi vanhoista lehtoreista, professorinakin toiminut, yllätti ja tervehti ja rupesimme vaihtelemaan kuulumisia. Iloissaan kuuli viime vuosien tekemisiäni ja nykyisiä suunnitelmiani(kaunistelin sopivasti?), ja sain sykähdyttävät onnentoivotukset. Rinnassa paisui outo lohtu ja onni. Juurevuutta.