Tänään tuli pyöräillessä risteyksessä vastaan pyöräilijä joka näytti jotain tökkivää merkkiä kädellään oikealle. Katsoin häntä ihmeissäni. Se sanoi "Toi on vasen, toi on vasen, toi on vasen!" Funtsin siinä hetken mitä se oli tarkoittanut. Tulin kahtiajaettua pyörä/kulkuväylää, jossa siis pyöräosuus oli se minun vasen. Toisella puolella se jatkui samalla lailla. Tulin vasemman kaistan oikeaa laitaa, eli suunnilleen niin korrektisti kuin voi. Se kai ei vain ollut tajunnut sitä, vaan olisi halunnut tulla sitä häneltä katsottuna oikeata laitaa niin kuin kevyen liikenteen leveällä väylällä, ja tämän minä häneltä nyt estin koska en ollut kävelyväylän oikeassa laidassa... Tyyppi tuli siis tosiasiassa itse täysin väärin jalankulkuväylää koko saatanan ajan. Tietysti häntä vielä kismitti se, kun valoa odotellessa tosiaan olin siellä ihan vasemmassa laidassa koska silloin pystyin pitämään jalkaa reteesti korokkeella ja olemaan rennossa asennossa, kuten usein teen tavaramerkkiliikkeenäni silloin kun liikennettä ei ole paljon paskaakaan, silloinkin oli tosiaan tasan minä ja se vastaantulija toisella puolella. Eli ihan vasemmalta aloitin, sitten korjasin heti oikeaan reunaan vasenta kaistaa vaikkei se nyt niin nuukaa olisi ollut paitsi tietysti että jos se kökköpää nyt olisi halunnut tulla järkiinsä ja siirtyä sinne oikeaan laitaan minne kuuluu, niin olisi hänellä tilaa siihenkin ollut koska menin siihen minusta katsottuna oikeaan reunaan. Sitten olin vähän keskemmällä, koska se aikoi selvästi edelleen tulla sieltä vasemmalta joten jätin rakoa. Se taisi kyllä olla jokin avohoitopotilas tai dementikko.

Tajusittekohan tuosta selostuksesta mitään? Koitin kyllä selittää.

Joka tapauksessa tämä oli käytännön esimerkki siitä, että kannattaa muistaa, että innokkaimpia neuvonantajia ovat yleensä ne, jotka eivät tiedä asiasta juuri paskan vittuakaan. Neuvonantajat on syytä valita huolella. Tiedokkuus on vasta toiseksi tärkein ominaisuus. Tärkein on se, että tietää milloin neuvoa, mitä neuvoa, missä tilanteessa neuvoa mitäkin, ja osaa arvioida tämän kaiken. Pitää osata asettautua tilanteeseen, mitä oikeasti kannattaa tehdä? Jotkut innokkaat neuvonantajat kyllä osaavatkin asiansa, mutta he ovat sen verran arvokkaita tapauksia että yleensä heille maksetaan siitä palkkaa. Tiedämmehän, etteivät kaikki palkkaa nauttivatkaan asiantuntijat ole kummoisempia kuin heinäkenkä hylkeitä pyytämässä.

Tyypit jotka rupevat paasaamaan "Mä voin kuule KERTOA sulle että..." ajavat yleensä vain jotain omaa agendaansa eivätkä suinkaan neuvottavan etua.