Viime aikoina olen huomannut, että kävellessä tuolla merkittävän osan ajasta mielessäni ovat väkivalta- ja mahtailufantasiat, puolensa pitäminen tuollaisella lailla. Onko maskuliinisuuteni muuttunut toksiseksi vastareaktiona nykymenoon? Rupeavatko mietteeni toteutumaan? Uhka vai mahdollisuus? Fantasiat kohdistuvat tahoihin, joiden koen koittavan hallita tai alistaa minua tai jotka eivät suhtaudu minuun riittävällä kunnioituksella. Toisin sanoen minua on loukattu. Itsehän nimittäin lähtökohtaisesti kunnioitan kaikkia, tai vaikka kunnioitukseni ei erityisen suuri olisi. en sentään ole röyhkeä vähättelevä kusipää asian suhteen. Jos joku tuottaa pettymyksen, olkoon, ehkä tiemme eroavat. Mutta että tällainen katsoisi silloin voittaneensa minut? Tai ei muuten vaan tajua koko asetelmaa? Alkaa jo sen verran kyllästyttää moinen että verbaalinen ja fyysinen kuritus olisi paikallaan. Ensi kerralla...

deadwood-seth-bullock-art.jpg