Hangen lumella kimaltelee niin kirkas timantti, ettei ole kyyneltä eikä helmeä, joka säihkyisi voimakkaammin. Salaisen kaipuunsa tähden se välkkyy niin taivaallisesti: Se suuntaa katseensa kohti aurinkoa, juuri kun se ihanana nousee. Sen säteen juurella hiutale seisoo rukoillen ja suutelee sädettä rakkaudella samalla kun itse sulaa kyyneleeksi. Onnellinen sen osa, joka rakastaa, suurinta, mitä elämä tarjoaa, on säteillä sen päivänpaisteessa ja kuolla, kun se hymyilee ihanimmillaan!
keskiviikko, 13. maaliskuu 2013
Kommentit