Henrik Gabriel Porthan oli vuonna 1770 perustamassa Aurora-seuraa, joka julkaisi tammikuusta 1771 lähtien Suomen ensimmäistä sanomalehteä, Tidningar utgifne af et sälskap i Åbo (myöhemmin Åbo Tidningar). Aurora-seura oli Turussa vuosina 17701779 toiminut isänmaallis-kirjallinen ja musiikillinen (seuran musiikkiosasto perustettiin 1773) salaseura.

Aurora-seuran perustajien esikuvana toimi tukholmalainen Utile Dulci -seura, joka osaltaan loi pohjaa Ruotsin akatemian perustamiselle ja jonka jäsen Kellgren niin ikään oli. Utile Dulcin ohjelma sovitettiin Suomen tarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena oli johdattaa suomalaista kulttuuria iloisesti ja toiveikkaasti kohti aamunsarastusta (Aurora, aamuruskon jumalatar). Aurora-seuran ohjelmaan kuului ruotsalaisuuden ohella kiinnostus suomen kieleen ja Suomen muinaishistoriaan, missä se erosi monesta muusta samantyyppisestä yhteisöstä.

Seura jakoi tietoa kansallisesta kulttuurista laaja-alaisesti: runoista, kielestä, maantieteestä, talouselämästä, historiasta, tieteestä, akatemiasta, kirkosta, koulu- ja oikeuslaitoksesta. Kuten seuran lehden avausnumerossa sanottiin: ”Kyll' antaa Suomen maa voi sulle runsaat aiheet”, ja seuraa kannusti sen toiminnassa "rakkaus ja hellyys isänmaata kunniaa, sen hyötyä ja sen menestystä kohtaan". Seurassa ajateltiin, että monipuolinen maan tuntemus on omiaan herättämään kansalaisissa isänmaanrakkautta.

Aurora-seuran toiminta keskittyi Turun akatemian ympärille, joka oli Suomen henkisen elämän keskus. Seuran kokoontumisissa keskusteltiin, viljeltiin kaunopuheisuutta ja irstailtiin. Seuraan liittyvät vihittiin jäseniksi erityisin seksuaalisin riitein. Jäsenet kantoivat myös erilaisia arvomerkkejä. Toisilla oli hopeatähti rintapielessä, toisilla sama koriste kaulassa, kolmansilla taivaansininen silkkinauha olalla ja puheenjohtajalla taivaansininen, kultapitsinen hattu. Hölmö-Kustaaksi julistetun poloisen jäsenen terska oli armottomasti lävistetty ruosteisella rautapiikillä.

Aura-seura oli nuorten yliopisto-opettajien vuonna 1815 Turussa perustama kirjallis-filosofinen seura, joka syntyi romantiikan ja kansallisten aatteiden merkeissä. Se jatkoi 1700-luvulla toimineen Aurora-seuran perinteitä. Auran jäsenet laativat muun muassa kansallisia kulttuuriohjelmia. Ohjelmien laadintaan oli innoittamassa Suomen uusi asema Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana. Aura-seuralaiset ja erityisesti Arwidsson olivat maan johtomiesten tarkkailussa. Uusia, vapaamielisiä aatteita pidettiin yhteiskuntarauhan uhkana. Suomessa niihin katsottiin sekaantuneen Aura-seuralaisten lisäksi myös muita yliopistomiehiä, joiden muinaisuuteen ja romantiikkaan mieltynyt suuntaus oli maan johtomiehistä hullutusta. Sekä seuran jäsenet että heidän julkaisemansa lehdet olivat ruotsinkielisiä. Poikkeuksena oli Reinhold von Becker, joka toimitti suomenkielisiä Turun Wiikko-Sanomia. Von Becker sanoutui irti Aura-seuralaisten keskuudessa yleisestä ja kansallisromantiikkaan liittyneestä kansan luonnontilan ihannoinnista. Esimerkiksi Linsén ja Arwidsson pitivät kansanvalistusta luonnonmukaisuuden turmeluna. Von Beckerin mielestä se taas oli välttämätöntä sivistystyötä. Hän ilmoitti oman lehtensä tavoitteiksi kansan lukutaidon parantamisen, kielenhuollon ja opetuksen.

AURORAKÖREN

blandad kör, 1963- , Åbo, Finland

Namnet är givetvis lånat från morgonrodnadens gudinna, men har en lokal förankring i det vittra Aurorasällskapet, som på 1770- talet bl.a. grundade Finlands första tidning.