Mestarinovelli pitää viimeistellä 10 päivässä ja lähettää kilpailuun ja kumouksellinen neuvoston kokous täytyy pitää huomenna. Muistiinpanoni taisivat tuhoutua, mutta äkkiähän minä uudet naputtelen itselleni niin että muistan osapuilleen mitä sanoa.

Kannoin metsiköstä kuivuneita karahkoita takapihalle. Vielä ne palavat, ja paistelevat pihvini karrelle! Kunhan ensin hoitelen lähes asiallisia hommia sopivan verkkaisesti. Ja sen pihvin päälle otetaan kesäjuomaa. Ehkä teen uudet simatkin, entiset onnistuivat aivan kelvollisesti mutta aina on varaa parantaa.

Uimaankin voisi jossain siinä välissä vaivautua uudestaan. Viime keskiviikkona taisin käydä järvessä, ja uin kunnes rupesi vetämään suonta.

Olisipa polkupyöräni kunnossa. En minä sitä itse saa aikaiseksi kunnostaa! En ole mikään mekaanikko...

Olisikohan mielenkiintoista käydä Ruskon kapakassa juopottelemassa?