-Kuulit sie Kikkel-Aulis, siellä on yksi hölömö käynynnä satimeen tuasiisa!

Aulis höristeli hörökorviaan. Oivallista! Viime kerrasta olikin käynyt aikaan. Tussarit selässään Kikkel-Aulis ja Olavi-Olan-Takaa rynnistivät alta aikayksikön pitkin metsiköitä ja joutomaita kohti samaa vanhaa väijypaikkaa tiepolkujen risteyksessä. Tämä temppu oli tepsinyt jo kaksikymmentä vuotta lainkuuliaiseen kansaan, ja toimisi vastakin. Jekku perustui siihen, että sääntöjä kuuluu noudattaa ja esivaltaa kunnioittaa.

-Kato ny Aulis, siellä ompi oekkee kunnon sualis!

Aivan oikein, siellä seisoi kuuliaisesti paikallaan iso herra kaupungista puku päällä laakerikengät jalassa ravatti kaulassa ja lampunvarjostin päässä. Kädet lanteillaan hän naputti jalkaa, vilkuili tuon tuosta rannekelloaan ja tuskaili että voi nyt sentään, ja voi nyt sentään. Salkun hän oli asettanut soratielle.

Aulis eteni vasemmalta ja Olavi flankeerasi oikealta ja lähestyivät kohdettaan vastakkaisilta mäenrinteiltä. Pian tussarit pamahtivat PAM! PAM!! ja kaupunkilaistolvana retkotti raatona kuin särki.

Kuinka tämä temppu siis oikein toimii?

Ei tarvitse kuin pystyttää johonkin tällainen kyltti:

"STOP

SEIS

Top tykkänään

Yksityisalue

Tästä ei saa edetä enää mihinkään suuntaan

Kielletty suunta joka suunta

Jää siis paikalles."

Minä, Albrand kirjoitin tämän!