Lahtelainen kämppis on koko lailla lävistetty amiskarju. Tällaisilla on tapana puhua leikittelevän uhkailevaan sävyyn ja kiroilla tarpeettomasti ja taidotta. Myös ruumiintoiminnot ja eritteet ovat alati mielessä. Festarikansaa, mutta hyväntahtoisia ja tavallaan ihan vastuullisia veikkoja. Hänen tussillaan laitetaan nimi omiin ruokiin ja hänen nimensä lukee kämpän ovessa. Kämppämme on muuten sisustettu mm. jack daniel's-lakanalla, laavalampulla, teipillä tehdyllä "poliisien ruumisääriviivalla" lattialla ja muilla innovaatioilla. Tämä tyyppi tekee ulkotöitä, mm. ajanut ruohonleikkurilla kovasti.

Itäkeskuksen kämppis on kai vapaampikin sielu. Joku sanoisi tyhjäntoimittaja? En ole saanut hirveästi selvää hänen tekemisistään, mutta olen kuitenkin mm. polttanut hänen vesipiippuaan, kulkenut hänen sotkuisella Opelillaan ja lainannut hänelle viitosen. Ryhmähenkinen, minun näkökulmastani läheisriippuvainen. Rauhallinen eikä tahdo ongelmia. Kadottelee kuitenkin tavaroitaan ja tulee ja menee milloin sattuu. Muuttanut Tampereelta Helsinkiin ja saattaa seuraavaksi mennä Turkuun. Tämä tyyppi saattaa olla ulkotöissä, mutta en tiedä tekeekö hän oikeastaan mitään.

Kolmas kämppis on asenteiltaan aika nuori. Kuntosalin valvojaksi laitettiin äsken. Ei ole tainnut hirveästi omillaan tehdä päätöksiä ja pyrkiä kehitykseen asianlaitojen suhteen. Mutta kaipa tuo siis aivan asiallinen on. Omaksi edukseen suhteellisen hiljainen ja harmiton.

Joku hattuniekka on melko kova säkättämään ja mölisemään mutta minulle juttelee näköjään ihan asiallisesti. Tämä tyyppi kai siivoaa ja lakanapesulassa oli ainakin. Käynyt venäjällä koulua, jossa pakotettiin oikeakätiseksi. Kerran lahjoitti minulle kaakaojauhepussinkin. Saan ilmeisesti parhaan esille ihmisistä. Ehkä nämäkin oppivat joskus kommunikoimaan fiksummin kuin vinkumalla ja örisemällä. En kai minä tuon ikäisenä enää sillä lailla kehdannut äännellä ja käyttäytyä? Niistäisivät neniänsäkin.

Jollain vähäsen pohjoisemman isolla ukolla on kerronpa teille iltasadun-ääni josta usein kuuluu naureskeleva ja huvittunut tai ainakin hyväntuulinen/tahtoinen sävy. Hän osaa juoda hyviä oluita ja miksei huonojakin. Tekee ulkotöitä, riehuu ruusupuskissa. Kastui kanssani pahanpäiväisesti eräänä sunnuntaina kun palasimme keskukselle ja jouduimme kovassa sateessa kävelemään.

Onhan täällä sitten näitä toistensa kanssa saman oloisia pitkätukkia, joista ei ole vielä erottanut persoonallisuuksia. Joku puhui Stalinin lehmistä, toinen taas... jaa, minä taisin lähinnä puhua sille. Joskus minäkin olen juttutuulella.

____ Riittäköön taas

Eedenistä itään oli yksi vaikuttavimpia klassikoita, mitä olen lukenut. Elokuvaversiotakin olen tainnut joskus vilkuilla? Minut pistettiin nyt edustustehtäviin tukemaan "arvovaltaista delegaatiota"(just joo), koska olen fiksu ja filmaattinen. Myönnyin kun ei muita uskaltanut. Johan tässä itsetunto nousee stratosfääriin. No, jos kilpailu olisi kovempaa. Hetkinen, minähän vihaan kilpailua, joten asetan sanani uudelleen. Jos vaihtoehdot eivät olisi näin vähissä. Silloin olisin ehkä joutunut mainitsemaan, että olen ollut ottamassa vastaan Meksikon suurlähettilästä vaimoineen. ...tosin en minä silloin tehnyt enkä sanonut kai mitään. Mutta kuulosti sentään hienolta.