Kiertelin CityMarketin kenkähyllyjä ja nuuhkin tarjouksia. Katselin yhtä sun toista ja lopuksi katselin kolmatta: nilkkurit tai varsitennarit joissa vähän pörröä sisällä, Henry's. Nuohan olisi passelit. Mutta ovatko tarjouksessa? Ovatpa nekin hyväkkäät, vaikka vähän epäselvemmin taaemmalla. Kokeillaanpa kokoa 42 ja lähdetään siitä. Mitä! Nehän sopivat kuin valettu! Asettuvat jalkaan kuin taikina! On joustoa, voin vaikka hyppiä ja juosta, varvastyöntöä ilman varpaita! Juuri tällaiset olisi ehdottomasti pitänyt saada jo vuonna 2012! Ja ovat vielä tarjouksessa! Nämähän mullistavat elämäni! Ja ensimmäiset mitkä otin sovitettavaksi! Jippii! Eivät ole hassumman näköisetkään, mustat ja vähän valkoisia rantuja...

Tästä riemastuin niin että juttelin hunajanauriista salaattitytölle, tein villejä manööverejä polkupyörällä, kävin kaupungin puistokuntolaitteissa, lauloin italialaisia aarioita ja söin savustettua kalkkunankoipea Kupittaan Paviljongissa. Kahvi ja donitsi kuuluivat lounaaseen. Nyt minua ei pysäytä mikään... voin tehdä mitä tahansa.