Mettältä ei löytynyt sieniä mutta sain syödäkseni puolukoita. Lisäksi teki hyvää mönkiä huolettomasti ympäriinsä ja pysähtyä välillä termoskahville ja eväsleivälle. Kaupasta avokado, valkosipulia ja keltasipulia - terveyttä, hyvinvointia JA TIETYSTI ULKONÄKÖÄ fundeeraten. Kas, Hämeentien varressa kukkaro ja kolikoita levällään. Varmasti jonkun toisen pyöräilijän vauhdista tipahtanut. Siitä sitten hiluja keräämään, niin eiköhän siihen tule neekeri ja kysy tietä jonnekin. En saa selvää mitä nimeä se tarkoittaa, mutta se näyttää kartasta. Alan tajuta että tuossa lukee TYS, turun ylioppilaskyläsäätiö, yo-kylä, joten neuvoin sen sinne. (Huomaan nyt, että se oli menossa ylioppilaskyläsäätiön asuntoihin yo-kylästä hieman eteenpäin, joten neuvoin jonkin verran päin v*itt*u*a. No, oli se sentään oikeaan suuntaan verrattuna siihen, jonne se olisi jatkanut. Kysyköön uudestaan joltain opiskelijaplantulta. Se oli ihan neuvokas neekeri. Sanoi lopuksi "You saved my day!" Ööh, niinpä niin...)

Kukkaron sisällöstä paljastuu, että tämähän on sairaanhoitajan omaisuutta. Äh... kiikutan sen siis viipymättä TYKSin u-neuvontaan, kuten tutkimassani duunikortissa neuvottiin. Löytyi se oikea ovi ennen kovin pitkää. Lähetin conciergen kautta terveisiä, että pankkiirilta oisin voinut pölliä mutta sairaanhoitajalta en. Harmi, olisi ne useammat kympit sieltä tehneet gutaa juuri nyt. Tai vaikka löytöpalkkio. Mutta aivan turha jossitella alhaisuudessaan epärealistisia vaihtoehtoja.

Semmottine alku viikolle! Seruaava ruokalaji: tomaattikeitto à la Losander