Lyön teidät ällikällä, kännykkäkamera se on tolkun vehje:

 

Löysin vanhastakaupungista tällaisen keskiaikaisen symbolin. Se kuvastaa mysteerin ja moralismin kautta ihmisen voimattomuutta ja perisyntiä ja ihmetystä ikuisuuden äärellä.

 

Tämä on Tamperetta. Tuo ei ole Näsinneula. Se on tietysti tehtaanpiippu, kai. Tuo ei ole näsijärvi. Se on se toinen järvi siellä.Näkymä oli kyllä eeppisempi kuin mitä tämä näyttää.

 

Tämä on erikoisherkkupizza menossa uuniin.

 

Wanha kunnon Turku se vaan vittuilee isommalleen, Ateneumin kyljessä, ei sen vähempää. Mikä röyhkeys! Sitä voi vaan ihailla. Ai että, koti-ikävä!

 

Kyl maar

 

Tämä oli kelpo olutta.

 

Tämä myös! Eläköön Vakka-Suomi!

Sitten olikin jo aika astua laivaan.

 

Ja merillähän tulee taas jano.

 

Bring me that horizon!

 

Määränpäämme, mystillinen Kookas Kivi. Katsokaa sen ikiaikaista laulua.

Noin, loput olkoot sensuroitu. Kuinka tänne pääsimmekään! Uskomatonta! Onneksi kyseessä ovat luotettavat muistelmat.