Ajattelin pysähtyä Linnan grillille hampurilaiselle. Tiesin, että siellä on avajaispäivä tämän kevään osalta. Lähestyin, ja alkoi ärsyttävä räpmusiikki ulottua korviini sieltä. Kulmilla notkui jotain trendijonnen näköisiä tyyppejä päivystämässä. Tällä uudella seksikkäällä grillillä olisi varmaan omat design-sämpylät, luomusalaattia, eettistä lihaa ja kaikki viimeisen päälle. pienen lihatehtaan nakkeja hodarissa, Itse tehdyt vähärasvaiset ranskalaiset ja Laitilan tai ehkä jonkun pienemmän virvokejuomatehtaan limsat. Todennäköisesti joku semmoinen tiedostavaa nykykuluttajaa ihastuttava kokonaisuus. Vähän spesiaalia. Tännekö pitää tulla, just tässäkö pitää nyt olla jos on niinku selvillä mikä on kuuminta hottia ja ihana homma? Senkin Bourgeois-Hygge-hinttarit! Yhtäkkiä vistotti. En tuntenut itseäni tervetulleeksi. Vierastutti. Ruokahalu meni. En tahtonut syödä näiden ruokaa tässä ympäristössä. Jatkoin matkaa.

Tuossa(kin) skenessä on jotain niin pirun teennäistä. Nostavat itsensä yläpuolelle, muodikkuuden aallonharjalle. Paljon mieluummin söisin vanhanaikaisella törkygrillillä poimuranskalaisia ja käppälihapiirakkaa, sellaista hamburgeria että kaikki pursuaa kemikaalisooseja ja massateollista kurkkusalaattia... siis onhan se hyvä asia, että on esim. itse suomalaista perunoista tehty ne ranskalaiset ja paikan päällä uppopaistettu taidolla ja tunteella, ja sama juttu muissa ruoissa, käsityöläisyys ja kunnon raaka-aineet jne on hyvä, itse asia on sinänsä ihan oikea - ainakin jos sitä ei vedetä överiksi. Mutta tarvitseeko siitä sillä tavalla tehdä numeroa... tarvitseeko liittyä osaksi tuota trendikästä bullshittiä. En tykkää. Mieluummin sitten vaikka aitoa ja rehellistä käppää, pakasteranskalaisia ja sämpylät ties mitä kunhan ovat sopivia tarkoitukseensa, paistettu muna ja kinkkua lihapiirakan väliin, suu täyteen ja kita kiinni.

PS. Tein parhaan ratkaisun ja kurvasin kotiin kaalilaatikkoa syömään!