Kontemplatiivinen, reflektiivinen, passiivinen vaihe on ohi! Tänäänkin vietin oikein duathlon-päivän, pyöräilin ristiin rastiin, kävin aina Paraisten rajan takana ja päädyin lopulta Hovirinnan uimarantaan polskimaan. Terveellistä oli varmasti. Vaikka mitä muutakin tein. Kirjoittaminen jatkuu sähköisesti ja otan joka päivästä kaiken irti, teen asioita, olen hetkessä, enkä jää liikoja miettimään! En sentään ryntäile kuin päätön kana joka ei tiedä seuraavaa askeltaan mutta minä elän, minä liikun, minä teen aloitteen enkä pelkästään reagoi! Otan tilan haltuun ja ratsastan myrskytuulella! Mattoni tulivat perille. Huomenna lakaisen ja imuroin ja sitten levitän mattoni lattialle. Valtakuntani voi hyvin.