Löysin entistä paremman mustikka-apajan, oikein pursuavan mättään. Siitä keräsin aika monta marjaa ja matkan varrelta samoillessa vähäisemmistäkin puskista. Nyt minulla on jo pikku kappa mustikoita tuossa. Erikoismaininta metsämansikoista... söin myös eväistä aamiaisen yläjuoksun varrella. Jotkut rouvat taisi katsoa että mikä Konstan Pylkkerö tuossa istuu kivellä ruisleipää pureksien. Kovasti meni kanootteja joessa koko ajan ja näin maatilalla heposen makaamassa kyljellään ja toisen heboisen töllistelemässä sitä vieressä. Mikähän sillä oli? Ei se ainakaan siihen ollut makaamaan jäänyt enää parin tunnin päästä. Jos olisi, minun olisi kai pitänyt rientää lopettamaan se...

Lutikkamies jätti sillä aikaa paperin että pitää soittaa, joten soitin äsken. Täällä ei ole ongelmaa nimeksikään, päätteli hänkin. Silti naapurikämpästä ilmeisesti talon rakenteista tihkunut ihan vaan muutama yksilö, joten sänkyni kuitenkin varmuuden vuoksi varustetaan perjantaina lutikkakupeilla! SEXY! Nostaakohan se urakkapalkkaa... noh pitäähän ennaltaehkäistä. Kortsu sängyn ympärille!