Olen vaeltanut kauniin päivän piristykseksi Uittamon uniselta laitakaupungilta keskustan korskeahkoon pääkirjastoon, joka on myös ennakkoäänestyspaikka, kuinkas muutenkaan.Tovin kuluttua käyn siis äänestämään Suomen tasavallan herra presidenttiä. Onko kannatukseni kohde Kyllönen, Väyrynen vai Torvalds? Sen aniharva tietää. Ainakaan kukaan täällä, näistä ohi viipottavista ihmisistä, ei näe sitä minusta päälle päin... vai näkeekö? Ei pirussa näe!

Ajankohtaista on tänään myös, että Åbo Akademi esittää 100-vuotisjuhlallisuuksia tuolla noin. Rahvaskin pääsee seuraamaan jotain valoshowta sun muuta keekoilua Tuomiokirkkopuistossa jossain Akademin päärakennuksen ja kirkon välissä. Kaiken kukkuraksi sen jälkeen illalla olisi vielä jääkiekko-ottelu Elysée-Areenalla (nyk. Gatorade Center) (oik. Turkuhalli) Turun Palloseura - Mikkelin Jukurit tarjolla minulle vaivaisen visikan hintaan(5€). Viitsisikö sitä tätä kaikkea? Tekeepäs mieli kahvia. Kovasti tekee mieli lämmintä kahvia, kun viluttaakin vähän jostain syystä. Mistä saisin halpaa kahvia? Kirjakahvilassa taitaa olla aika edullista, kenties edullisimmasta päästä tässä lähiympäristössä.

Eilen kävin Raumalla haahuilemassa ja suorittamassa työturvallisuuskortin. Siinä se päivä menikin, kunnes palasin linja-autolla ja pääsin yöksi Uittamolle. Nyt olen työturvallinen, jottas tiedätte. Loppua kohti koulutuksessa tuli puheeksi että tähtään Turun telakalle, totesivat vaan että se on Suomen ylivoimaisesti paras telakka, että siellä kyllä perehdytetään kunnolla ja päästivät menemään. Kun kävin sitten pitseriassa, talo tarjosi yhtäkkisenä yllätyksenä jälkiruoaksi lakritsijäätelöannoksen, jonka otin luontevasti vastaan. Se vain kiikutettiin pöytääni. Kuuliaisia, kelpo vasalleja nuo raumalaiset! Samaa saa harvemmin sanoa noista pari pykälää ankeammista satakuntalaisista, porilaisista...  onhan tässä nyt näinä päivinä siis kaikenlaista. Onkohan jo vähän liikaa? No, asia kerrallaan. Ei tämä järin hektistä siinä mielessä ole, kunhan ei laita asioita päällekkäin mielessään saati reaalisesti. Täksi illaksi on kyllä päästävä taas Kotimäkeen, nukuttava yön yli ja valmistauduttava laittamaan maittavaa ja ravitsevaa stroganoffia persoonakohtaisella reseptillä.

Muutokseni sieluttomasta nordealaisesta kunnioitettavaksi säästöpankkilaiseksi alkaa vihdoin tulla kokonaan valmiiksi. Sen myötä on tarkoitus, että alkaa myös säästöjä kertyä. Säästäminen on Säästöpankissa luontevaa, näin pääsen toteuttamaan perusluonnettani ja rupean aivan hävyttömän itaraksi. Rahat vaan kasautuvat päällekkäin, kohta minulla on säästötili ja sitten ehkä rupean sijoittamaan ja keinottelemaan... no en tiedä siitä, mutta onhan sekin mahdollista. Onhan sitä vielä opiskelija-ajoilta kituuttaminen lihasmuistissa, ja kun ei mene enää viinaan niin mihinpä sitä menisikään. En rupea kirjoja ostamaan enkä vaatteita. Eiköhän minusta vielä jonkinlainen rahamies hiljakseen tule. Sepä mukavaa!

Nyt on seuraavien hetkien lähisuunnitelma haudottu riittävän valmiiksi: äänestän, ja menen sitten kirjakahvilaan päivää paistattelemaan, tyhjää toimittamaan ja ehkä jopa sylkemään kattoon. Näin olkoon.