Olemmeko eläneet kriisissä puoli vuotta? Kävimmekö valmiudessa? Koittaako nyt toinen aalto ja se oikea lama-aika? Koittaako oikein pula-aika? Onko tämä ikään kuin sotatila? 

Ei tämä mitään ole, ei yhtään mitään. Elämme yltäkylläisyydessä ja kaikkea on riittävästi. Ainakin olisi, jos haluttaisiin saada riittämään. Lisää pökköä pesään vaan, ei tunnu missään, ja vaikka hurrikaani päälle. 

Mutta ajatelkaapa bentsiiniä. Henkilökohtainen kriisi koittaa, jos sen hinta heittelee muutaman sentin. Miten se on mahdollista? Suomalaisella keskipalkalla saa tuhat tai puolitoista TUHATTA litraa bentsiiniä kuukaudessa. Kuinka paljon ihmiset oikein tankkaa sitten? Kulutatteko te paskiaiset FOSSIILEJA MAAPERÄSTÄ TUHANSIA LITROJA VUODESSA ja koette joka iikka olevanne oikeutettuja siihen, koska kyllä noi muutkin? Hei, mä kuitenkin kierrätän mun jätteet joten olen autuas! Lifestyle! Mun jätteet, joita kertyy jonkun suurtalouden verran per viikko koska kulutan kuin turbo-porsas! Voi heleveetin olivetti, tällaiseksi ovat maailman muokanneet ja ihmiset sen mukana!

Eikä tässä tarvitse ajatella luontoakaan, se ei ole mitenkään välttämätöntä asian tajuamiseksi. Se mikä on perimmäisessä kriisissä, on kulttuuri ja itse ihmisyys: ihmiskunta ja sen suunta. Eihän sitä noteerata.

Nyt inkiväärikahvia!