Suunnittelin tiistaiksi toripäivän mutta olin vähän huolissani ehdinkö riittävän varhain, kun viiteen asti tuli numeron kanssa ensin katsottua leffaa ja sitten öllötettyä. Eikö mitä, ennen ysiä heräsin melko pirteänä, ja ilahtuneena kellosta porhalsin saman tien Oivalla kohti kauppatoria. Tulipahan siinä huomattua, että aika pureva viima on jo tähän aikaan vuodessa Turussakin pyöräillä ilman käsineitä kun on kolea aamu... kaikilla vastaantulijoilla oli kädet kankaan peitossa. Eipä mittään, olen karaistunut... sivari. (?)

Nostin torinkulman Ottosta isoja seteleitä ja kohta ihmettelin, että eikö nämä laiskat kalajaakot ole edes kojujaan vielä valmiiksi myymäkuntoon pystyttäneet! Enpähän ole myöhässä ainakaan. Kaloja kyllä esillä mutta hintoja ei - no oli siellä yksi tomera kalatäti jolla oli kaikki valmiina. Muija möi haukea edullisesti, 5,50 kg taisi olla, joten toki ostin yhden sellaisen. Tasarahalla, setelit olivat turhia. Mahtavaa! Lisäksi ostin mässäkällisen satsumaksia hedelmätytöltä.

Kävi mielessä, että hanskat olisivat kuitenkin kivat kotimatkalle ja kävin UFFissa mutta siellä oli lähinnä naisten hepeniä kuten aina. Kun satuin taas torinlaidalle niin... (kopio naatille lähetetystä tekstiviestistä): "Juku! Kävelen torinlaitaa niin nätti tsirbula lyö mukin kouraan ja sanoo tuu aamukahvil! Mistä tiesi että oli juomatta? Niin että nyt Turussakin on fazer cafe." Istuin siis pian vanhan apteekin tiloihin ilmestyneessä Fazerin kahvilassa juomassa Obamaa(tummaa presidenttiä) ja katsomassa torielämää. Hienot puitteet, mukava näköala, sijainti moitteeton, erittäin hyvää ja siis ilmaista kahvia, jota sai siihen pahvimukiinsa töräyttää. Vasta viikko sitten oli avajaiset, joten tekevät tämmöistä. Kivalta näytti kakkuineen tyttöineen kaikkineen. Reuhotin aikani.

Alkosta tarttui mukaan puna- ja valkoviini. Jos vaikka olisi käyttöä jossain vaiheessa. Sitten oli tarkoitus käydä hakemassa tungoshötäkässä sinne jäänyt vihko eräästä infotoimistosta mutta avaavat ruojat vasta yhdeltätoista, en minä siihen asti odottaisi. Ajattelin ettei se niin tuskaista se meno ollut pyöräillä ilman käsineitä ja nyt ilmakin on varmaan jo peräti asteen lämpimämpi ja kehossa kiertää veri, niin että jospa menisi vaan polkemaan. Viimeisenä oljenkortena päätin kuitenkin käyttää kirjastoa vastapäätä olevaa hihhulikirppistä... ja sieltä löytyi tähän hätään ihan kivat ruskeat vantut! Jihuu! Kotimatka oli iloluontoinen. Olen oikein tyytyväinen

PS.

Lossien nöyrä arkikeitto

Pilkottua kaalia ja sipulia (1 kpl)

Kasvisliemikuutio

Aika monta mustapippuria

Nokareenpuolikas voita kattilanpohjalle ja kuullotellaan sipulit vähän, sitten vettä ja kaalit ja pippurit sekaan ja annetaan kiehua öh vaikka tunti. Ihan makusaa ja lämmittää vatsaa! Kevyt olo, kyllä tällä jaksaa hyvin!