(Vincent van Gogh on alasti peilin edessä ja runkkaa kauhistuttava alkuasukasnaamari kasvoillaan.)

van Gogh: Kas näin sitä pitää, täydellä teholla! "Näin mä runkkaan, näin mä runkkaan!" AI ETTÄ TULEE MARJAA! Tämä on minun tanssiani, lihallisen himon manifestaatiota, kaiken inhimillisen alku ja loppu. Spermassani tiivistyy elämä!

(Oveen koputetaan.)

van Gogh: Painu vittuun, en kuule mitään, minulla ei ole korvaa! En näe mitään, en tunne mitään... No hyvä on hyvä on. Meni hyvät runkkusessiot taas hukkaan. Slerba lörpöttää ennen aikojansa. Kuka vittu sinä olet?

Tumppi Järnefelt: Skål på den saken!

van Gogh: Oliko sinulla kenties jotain asiaakin, senkin lasagnelevyn pintaan jähmettynyt lutikka?

Tumppi Järnefelt: Vastapäisen huoneen herrasmies kutsuu teitä päättäväisesti luokseen.

van Gogh: No minäpä painelen heti sinne! Pois edestä! Kalu esillä roikkuen vaan kuljen kelmeää käytävää jumal'auta. No niin, tässä sen homon huone on, laitanpa korvani ovea vasten kuullakseni mitä odottaa saattaa. Mitä kuulenkaan? Hän, kenellä ei ole korvaa, hän luulkoon! Paljastuskirja... mutta minulla on yksi korva, olen tohtori ykskorva, ja vielä myyn helevetisti tauluja. Nooh?

Huoneesta: Mövenpick, Ikea, Hobby Hall, Peter Pan! Viulut, viulut mukaan. Contrissimo alto prada! Il buffo grazioso! Do re mi, do re mi, tyhjentäkää pajatso! Neliäänisesti, tunteella - bravo!

van Gogh: Olenko minä aivan sekaisin? Vai onko tämä vain unikuva? Kenties olen kummitus, ehkä hortoilen harhassa

Huoneesta: Hoi laa loi laa lii lu la luu lii! Li laa pom pom pom koff poff! (pianon pimputusta) Ring a ding dildo, dille dong.

van Gogh: Oli miten oli. Verdammensnachel! (potkaisee oven auki...)

Sibelius: Aha! Sieltäkö se surrealismi saapuukin, kautta Ainolan! Vai mikä lie ekspressionismi. Tule sisään, istu alas, polta tupakka. Ja pue nyt perkele jotain yllesi