Vietämme hiljaista hissukkaviikonloppua. Pesin itseni.

Syömme nyt kelpo tomaattikeittoa, jossa kunnon ainekset. Pesin myös astioita.

Oletteko nähneet tätä? https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmemies_(vuoden_1979_elokuva) Minä en.

Näin viime yönä painajaista että Heikki Kinnunen kävi minulle ja seuralleni hurjaksi ja väkivaltaiseksi ja aiheutti tuskaa ja vertakin tuli minulta ennen kun heräsin. Sitten näin jotain unta Li Anderssonista johon liittyi jokin kohtuullisen monimutkainen toimistorakennus ja siinä vaikuttavaa järjestöä.

En juuri nyt taas tiedä, mihin ryhtyä tai mihin haluaisin ryhtyä tai mihin olisi järkeä ryhtyä, mutta sitä katsomme uudestaan huomenaamusella. Saatanpa ainakin käydä Puutorin antikvaarisessa kirjatapahtumassa. En myymään enkä ostamaan... ainoastaan haistelemaan. Ehkä sentään myös haistattelemaan?

Tampereen tapahtumista viikko sitten ei kuulemma ole kerrottu tarpeeksi, joten heitetään nyt sitten jotain: aluksi join Auraa ja söin mustamakkaran (epäpyhä yhdistelmä) taidemuseon läheisessä puistossa. Niin, sitä ennen olin käynyt viisaasti(?) K-Supermarketin lihatiskillä ja Alkossa. numero tuli sinne vaikkei tiennyt missä paikka nimeltä Taidemuseo on. Sitten maleksimme kohti Pispalaa ja Vastavirta-klubia. Lauri Viidan tarkka olinpaikka jäi selvittämättä, mutta lähellä oltiin tien nimienkin perusteella. Siellä oli kuitenkin lyy, seurueessamme vaikuttanut mieshenkilö A., ja bändejä kuten oli sovittu. Onnistui myös pitää matkatavaroitani(selkäreppu+kylmälaukku) klubilla vaikkei edes narikkaa ollut, sohvan selän takana strategisesti vaan. Tämä oli hyvä, koska myöhemmin kävimme ulkona juomassa omia juomia. Tai lähinnä itse join... klubilla oli toki köyhälle kukkarolle kalllis olut ja alkoholi mutta sentään halpa kahvi. Muistelisin että kätemme myös leimattiin mutta muistoksi sai Mötherhead-tarran joka on tallessa. Kuten itse asiassa käsittääkseni kaikki muukin, ainakin olennainen. Paitsi sielu, se lähti ruumiista.

En edes ottanut kuvia, kun kerran bändineito tuli sanoneeksi että heillä on jo hovikuvaaja joten tuli veisattua viis vailla kameran kahleita. Saavutin myös sen kotimatkabussin joka pitikin saavuttaa. Onnistunut tempaus toki siivittikin seuraavien päivien huoletonta ja huolellista mutta huolestuttavaa ruokaa ja juomaa, muusta viis-asennettani, eli klassisesti kävi kuten aina. Puhelinkin tallessa, mutta tietyssä vaiheessa se on viimeinen asia jota viitsii miettiä, ja tietyssä vaiheessa taas ei pysty kuitenkaan puhumaan. Olihan Jack Daniel'sia(eli Penny Packeria vanhassa Jack-pullossani!) ja Valhalla-likööriä jäljellä. Sittemmin onkin ollut vähän koomailua, siivoilua ja semmoista. Ilmapiiri ja asenne olivat kuitenkin tätä ennen sangen kohdallaan. Niin ja ulkona olen jaksanut käydä melkein joka päivä, ensin tosin lähinnä vaan kaupassa mutta eilen kaduilla kangistelemassa ja tänään jopa metsässä syömässä seitsemän tusinaa mustikoita. 3,50 euron tortillat ovat uusi suosikkievääni. Pienehköjä välipaloja jotka vahvistavat sisältäen eri tavoin terveellisiä aineksia. Torstai se taisi pahin saikkupäivä olla, kun Albrand ja minä söimme vitamiineja ja arkailimme ja häpesimme varjoamme epätietoisina, toimintakyvyttöminä ja maailmalta sulkeutuneina. Jos on muuta kysyttävää niin kysymykset ovat aivan sallittuja. Huomiseksi on vielä yksi sikarikin joten hätääkö tässä jos kukaan ei erikseen hätyytä.