Osallistuin Solveig von Schoultz-kirjoituskilpailuun. Nyt sitten vaan odotellaan palkintorahoja. Syyskuussa kai saapuvat. Pitäähän se saldo pitää nelinumeroisena. Tähän tasapainoiluun tosin sisältyy uhkakuva, pitää olla tarkkana: en saa vaurastua liikaa! Jos viisinumeroiseksi päästän tilin, niin johan se yhteiskuntaluokkakin vaihtuu korkeampaan, alan saada sijoitusneuvoja ja lainatarjouksia ja avioliittotarjouksia kolmannesta maailmasta ja ties mitä hirveyksiä. Nöyryys on säilytettävä ja oltava siitä ylpeä. Uutta älyllistä puhelinta ja tietoisuuskonetta hommataan vasta sitten, kun opintolainat on maksettu! Heti, kun vaihtuu vuodeksi 2018 siis. Ja jonkinlaisella osamaksulla tai kuukautisveloituksella.

Ylihuomenna palaan Onnin bussilla lounaaseen. Puhelimeen tuli jo äsken sieltä viesti että huomenna olisi mini-konsertti mutta enhän minä sinne ehdi! Taas on uusia vaatteita, eno on aikoinaan kasvanut niistä ulos ennen kuin on niitä päässyt käyttämäänkään. Tai niin ainakin väittää. Röhnöisempiä vaatteita kaapin perältä pitää kai taas kärrätä UFFin lootaan. Luteen munia saavat kaupan päälle jäh jäh. Siinä on ainakin työväenluokan henkeä.

Vappusuunnitelmat ovat jo vireillä: ostin piletin Kårenin pippaloihin jotka alkavat lakituksen jälkeen. En ole ennen siellä ollut vappuaattona, mutta tänä vuonna ei olekaan sitä juhlallista illallista vaan vapaampi tunnelma. Aina siellä hetken vähintään viitsii heilua ja kai siellä ainakin jonkinlaisiin tuttuihin luulisi törmäävään. On siellä kuulemma seisova buffet-pöydäkin, saa kätevästi vahvistavaa suolaista apetta tissuttelun lomassa. Olenkin ollut alkoholittomalla dieetillä pääsiäisestä... se päättyy komiasti, kun perjantaina 29. pv on akustinen Viperin keikka irkkupubissa, lauantaina onkin jo vapun aatto kaikkine käänteineen ja 1.5. elikkä marxistis-akateeminen vapaahenkinen mutta korkealentoinen vasemmistolais-vallankumouksellinen jurritteluruljanssi sijoittuu sunnuntaille. Albrand valmistautuu.