Tässä sitä kotiudutaan, muuttostressi on ohi, hyvä täällä on olla. Sähköt kytkettiin ja kiertolämmitys kulkee. Piharakennuksen raunioiden purku otti vihdoin vauhtia tänään, pari jäbää viskeli rakenteita lavalle pääsiäispyhien loputtua. Vilkutin heille hymyillen. Hehe, vittuillakseni heilutin...

Minulla on uusi kahvitottumus: Halpaa Perfettoa pressopannussa haudutettuna, herbamare-vesi sitä varten ensin kiehautettu metallikulhossa, tarjoillaan porsliinikupista voiklikin kanssa.Tämä kulttuurisidonnainen tapa on syntynyt puutaloisen elämäntavan myötä ja liittyy siihen läheisesti, tämä on antropologiaa ja etnografiaa hela hoito vaan tämä juttu.

Pitää kai tyydyttää sukulaisten tuputtamisviettiä ruinaamalla pari mattoa, niin säästyy lämpöä ja narisee vähemmän. Alakerran kaljajuoppo duuniukkokaan ei sitten häiriinny spontaaneista quickstep-esityksistäni. Kattilan voisi myös ruinata, kaikkea sitä jääkin muuton alle. Hällä väliä. Se on jämpti ja hyvä näin!

Minulla on vaellussauva nimeltä Varo ja maskotti nimeltä Viljami. Syyttäkää siitä vierustoveriani. Hrm. Oli kylmä ennen kuin sähkö saapui. Tarvitsin siis inhimillistä lämpöä. Tähän liittyen metsäretkeltä löytyi mahtisauva! Noin, tarvitsette vain tarinan pääpiirteet. Yksityiskohdista muodostukoon erilaisia saagoja, legendoja ja myyttejä.

-Vanhan Hämeentien Viimeisen Rälssimiehen Lokikirja