Kävin tänä aamuna avaamassa Helsingin Kirjamessut Jörkan kanssa. Luulin jo etten kävisi siellä tänä vuonna, mutta niin vaan tuli kutsukortti postilootaan. Se lato tuntui aikaisempaa pienemmältä vaikka tänä vuonna oli väljempää kuin ennen. Kuuntelin yhtä sun toista ja tein muutaman merkinnän mutta mukaan en ostanut muuta kuin Ateneumin seinäkalenterin. Pari melko hyvää juttua livahti ohi tohinassa, jokunen lupaava & nimekäs haastattelu ja semmoinen - name-droppingin määrä ja muu julkkispaska tässä reportaasissa minimoitu. Teos keskiössä, hei. Miksi sitten seurasin sarjakuvataiteilijoita ja imin tietoa Saudi-Arabian autoilevista naisista? Jonkun verran esiintyi persoonia kierrätyksessä syksyn kirjailijatapaamisista, noista rupatteluilloista joissa tyypit esittelevät uusimpia teoksiaan. Lukupiirit sun muut virtykset eikä esim. antikvariaattipuoli jaksaneet tällä kertaa kiinnostaa. Perehtymisvinkkejä toki sateli esim. seuraavan kappaleen tapauksien muodossa.

Kohtaako George Ivanovitš Gurdjieffin jossakin tuotannossa Indiana Jones Jack Kerouacin kuten väitettiin? Nouseeko nyt uudenlainen työläiskirjallisuus, pätkärunoilija Rajamäki? Mitä näki aikoinaan edelläkävijä Anna Bondestam, suomenruotsalainen työväenkirjailija ja punikkikuvaaja? Stadens bröd. Oliko tutkimusmatkailija G.A. Wallin lawrencelaisen kroonisesti jalon villin, kelpo beduiinin ja puhtaan hiekkalaatikon perään, entä valkoisen miehen taakka? Joiko Topelius oikeasti 100g vodkaa aamuisin, ja senkö kautta näkyy Toppen perintö lakeuksilla? Näihin voimme vielä syventyä. Aika paljon biografista ja autobiografista nyt taas. Saksa oli teemamaa näillä messuilla mutta paskat minä siitä. Kävinhän jo saksalaisen nykykirjallisuuden luennolla Turussa, jonne palaan kohta.

Nythän on näköjään vielä niin, että Li kutsuu vassareitaan Turun kaupungintalolle sunnuntaiksi. Tulen kai, mikäli korjaussarjaltani kykenen. Sehän on nimittäin myös siten, että edeltävänä lauantai-iltana on se Viper Armsin keikka ja 4 viikon selväpäisyys päättyy silloin. Kyllä, asetan pullon sinun edellesi, Li... elämä on valintoja, ja raja on ylitetty? Ihminen se vaan kerää itselleen velvollisuuksia ja lojaliteetteja tuntoihinsa ja aatteisiinsa, vaikkei sinänsä tarvitsisi eikä kukaan ole pyytänyt.