TIIVISTETTY REPORTAASI! Kävin katsomassa maamme vanhinta pronssikauden kirvestä brinkkalassa, jossa se on pikaisesti esillä. Sitten toimitin kuriiripostina suklaata siskoni työpaikalle ja vaihdoin kuulumisia. Sain samalla tietoa passikuvapalveluista, ja suuntasin kohti toimenpidettä. Siitä enemmän tulevassa novellissa, "Viikon kaupunkinovelli". Suoritin ostoksia, kysyin pöhköyksissäni suutarilta kellonremmineuvoja, ja kävin uudessa ruokaravintolassa nimeltä Sloppy Joe jossa söin annoksen nimeltä Sloppy Joe. Se on hampurilainen jossa on jauhelihaa josta ei ole viitsitty jalostaa pihviä. Hulluutta, mutta hyvää sellaista. Olin ensin ainoa asiakas, sitten tuli joku mies, sitten tuli 6 naaraan seurue ja minun piti paeta. Naaraslaumasta järkyttyneenä poikkesin kotimatkalla Porttiin parille portterille ja luin iltapaskalehden. Järkytyksestäköhän johtui, että tuijotin sisään tullutta naista ja liikautin ehkä suutani parikin kertaa tervehtiäkseni, ja hän tuijotti koko ajan takaisin. Sitten käänsin katseeni häpeissäni. Ostin vielä kaupasta villiriisiä. Tulipahan paljonkin pikkukivaa hoidettua.