Viikko 30 purskahtaa esiin. Jostain ympäristöstä kantautuu kummallinen meteli. Urheilukentän kuulutuksia? Onko lähellä työmaa? Ihme huminaa taikka ulvontaa ja vähän milloin mitäkin. Jonkin mielestä kuulosti uskonnolliselta se humina. Jehova lähettää säteitään.

 

Kaikki hohto, joka tunnelma lannistetaan

Ja jäljelle jää(?) Sahajauho

Ja tilalle tulee(?) Muovikalvo

Kaikki kaunis, ei enää synny tahi kuole

Samaten rumuus, selitetään pois

Ja kaiken kautta(?)

                             lopulta

                                         rationaalikin raukeaa

Kalvotettu sahajauho se sinun sielusi on juuri kukaties.

Kumarra nöyrästi tyhjyyttä itsessäsi - itsestäsi - itseesi

ja ole ylpeä tuosta ei-mistään.

Oma kelvoton, pilalle vesitetty, vanhan veren vaitonainen napina.

Hyytyy väistämättömään lamaannukseen

Veri nouskoon, veri vetäköön

Ampuen Intohimon Nuolia

Yksi on mielen oikea tila

vapaa niin edeltä sivuilta kuin takaa

vailla painetta limboon tahi vastavoimistelun halua

_________________________________________________________

Oltermannin matkamuistelmien julkaisu on delegoitu Albrandille sisällön arveluttavan luonteen vuoksi.