matlock.jpg

Ansioitunut rikosammattilainen Ben Matlock


Hitto vieköön vintiöt, tänään kerron teille siitä kerrasta kun kollegani Ben Matlock tuli Katajanokan vankilaan tutkimaan outoa nakkisämpylämysteeriä. Kuulkaa tai olkaa kuulematta! Scotland Yard, Interpol ja FBI olivat nakittaneet siis Matlockin tänne minun kaupunkiini, minulta kysymättä tietenkin. Se oli sellaista iloista 1920-lukua. Oli miten oli, jäljet veivät heti alusta saakka suoraan sylttytehtaalle. Tai tarkemmin ilmaistuna kyse oli Kulosaaren makkaratehtaan kadonneesta makkaralastista. Makkara-auton kuski oli kolkattu, raahattu ojaan eikä sormenjäljistä saanut mitään selkoa. Ainoastaan makkarat olivat kadoksissa. Olin kuitenkin ynnännyt ykkösen kakkoseen. Katsokaas, äsken Katajanokalle oli myöskin tuotu sangen erikoinen uusi tulokas tiilenpäitä laskemaan niin kuin minä äsken numeroita. Samansävyiset seikat ovat harvoin sattumia. Matlock totesi asiantuntemuksella, että hänen henkensä haisi edellään vahvasti "kuumalta koiralta", mikä kai tarkoittaa hänen paikallisella ammattikielellään, että asiaan oli koira haudattuna. Kuulustelimme vankia, jonka nimi oli jotain Vincent Kirkkohillitön tai mitälie, ja suoraan sanottuna en ole varma mitä se peijooni Ben teki, mutta kohta olimme kaikki kolme vapaalla jalalla ja painelimme oitis Seurahuoneelle viettämään oikein pitkän lounaan. Täytyy sanoa, että se oli yksi helpoimmista keikoistani. Tämä kriminaali ei tehnyt minuun sen kummempaa vaikutusta, mutta eipä tekisi edes Kublai Khan, on minut sen verran monessa sakeassa sankassa uitettu. Vaikeinta oli löytää lounaalta enää kotiin - kenenkään meistä kenenkään kotiin. Taisimmekin viettää yömme Espan kappelissa erään ruustinnan hoivatteina, mutta se onkin toinen tarina. Hahhahhaa!


3367384.jpg

Kulosaaren makkaratehtaan kaikki nakkisämpylät ahminut englantilainen herrasmies ylensyöneenä Katajanokalle vietävänä. Hän se taisi tehdä ruustinnaankin vaikutuksen.


palmu2.jpg

Vai olinko se sittenkin minä? På återseende!