Kun laitoin silmät kiinni, tulvi tajuntaani kuvia, myös vaikka olin valveilla. Outoja, synkeitä, seksuaalisia ja perverssejä ja joskus erittäin värikkäitä kuvioita, kuvaruutuja. Tekstejäkin oli, tekstiruutuja tai sivuja. Kaipa ne ovat delirum-oireita, vaikka toki vasta hyvin lieviä sellaisia. Silmät auki en kuitenkaan ole hallusinaatioita joutunut kohtaamaan. Mistähän moiset ovat oikein peräisin, niitä oli varmaan satoja, ikään kuin eri kuvia ja animaatioita joihin pystyi halutessaan kohdistamaan fokuksensa ja sitten ne tekivät jotain. Kaipa ne ovat mieleni syövereistä, alitajunnasta. Onpas siellä paljon kamaa. Eipä tuo karmaise, enemmän harmittaa vaurioitunut ajantaju. Ja se, ettei paljoa tahdo saada aikaiseksi. Tämä marraskuu on kyllä mennyt melkoisessa sumussa. Rikkinäinen kausi taas kerran. En lähde klinikalle, aion syödä, liikkua ja levätä.Tästä noustaan jälleen kuin psykofyysinen Penix-lintu.

Mahtailijat ja vähättelijät jättäkööt kommentoimatta.