On maanantai! Minä olen neekeri. Minusta on tullut neekeri, joka maalaa huulensa punaisaksi. Vedän päähäni mustan turkin, ja pidän koiraa, kuten neekerin kuuluu. Kaikessa tekemisessäni ja sanomisessani minä olen neekeri. Jos en olisi muuten tarpeeksi neekeri, niin rupean neekeröimään. Koska sellaisia me neekerit olemme.

Herrani päästi minut laukkaamaan valtoimenaan, koska olin mahdoton. Mutta sellaisia me neekerit olemme. Huolimatta herrani vapaahurskaasta laupiaisuudesta, tulen aina olemaan neekeri. Ja tunnen sen sielussani. Paitsi, ettei neekereillä ole sielua. Sekin vielä.

Neekeri!